FANDOM


Klassinen musiikki elää kaikesta huolimatta ja voi ainakin keskinkertaisesti nykyisen massakulttuurinkin aikana taustamusiikin muodossa. Tähän on koottu kliseisimmät ja kuluneimmat taustamusiikkivalinnat, jotka tehdään yhä uudelleen ja uudelleen.

Huomautus: Useimmat mukana olevat teokset eivät ole lainkaan huonoja eivätkä niiden säveltäjät alkuunkaan lahjattomia. Ei niitä silti tarvitse joka ainoaan pakastepizza/kanankakkamainoksen taustalle miksata.

Carl Orff: O FortunaMuokkaa

Saksalaisen Carl Orffin (1895–1982) vuonna 1936 valmistunut kantaatti Carmina Burana Benediktbeuernin luostarin samannimisen maallisen laulukäsikirjoituksen teksteihin alkaa ja päättyy osaan O Fortuna, joka otsakkeensa mukaisesti käsittelee onnen ailahtelevaisuutta. Tätä tungetaan vuosi vuodelta yhä useamman kulttuurituotoksen taustalle. Erityisesti tosi-TV-saasta on löytänyt ja ryöstöviljellyt teosta tunnollisesti. Ainoa lohtu on, että meneepä sentään itse musiikista yhä rojaltit.

Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, KevätMuokkaa

Antonio Vivaldin (1678–1741) Neljä vuodenaikaa on nerokas ja erinomaisen viehättävä teos, jonka Kevät-osio, varsinkin osion ensimmäinen osa, on soitettu puhki joka ikisen kuviteltavissa olevan mainostyypin taustalla. Erityisen suosittu kevätkauden puutarhalannoitemainoksissa.

Gioachino Rossini: Alkusoitto oopperasta Vilhelm TellMuokkaa

Rossini (1792–1868) sävelsi hillittömän määrän oopperoita, joista esitetään nykyään enää lähinnä alkusoittoja. Vilhelm Tellin alkusoitto (josta ohessa aivan viime minuutit) on tuttu vanhan ajan piirretyistä ja tunnetaan tuttavallisesti nimityksellä Tanttararattararanttamtam. Elää tiettävästi uudelleen tosi-TV-moskan mainonnassa. Rossini luuli säveltävänsä sveitsiläisten vapaussankarista.

Richard Wagner: Valkyyrioiden ratsastusMuokkaa

Richard Wagnerin (1813–1883) Nibelungin sormus -järjetönmammuttitetralogian toisen osan, Valkyyrian toisen näytöksen alussa valkyriat ratsastavat ilmojen halki kirkuen levottomia, ja Wagnerkin päästelee melkoisen levotonta, keinuvaa ja pauhaavaa ääniseinää valloilleen. Tämän kappaleen ryöstökalastus lisääntyi valtavasti sen Ilmestyskirja. Nyt -elokuvan vanavedessä.

Richard Strauss: Also sprach ZarathustraMuokkaa

Richard Strauss (1864–1949), kuuleman mukaan Friedrich Nietzschen samannimisen teoksen innoittamana, sävelsi tämän suurimmalti osalti Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan tunnetuksi tekemän kappaleen (itse asiassa tämä biisi saa kuuluisuudestaan kiittää niin suurelti osalti elokuvaa, että suurin osa sen kuulevista ei edes tiedä säveltäjän nimeä, vaan ainoastaan sen elokuvan, jossa kappale esiintyi). Elokuvaesiintymisen jälkeen biisiä on tungettu milloin mihinkin mukaeeppiseen kohtaukseen.

Edvard Grieg: Peer GyntMuokkaa

Edvard Grieg (1843–1907) laati kivasti lurittelevan ja sutjakasti virtaavan näyttämömusiikin Ibsenin Peer Gyntiin. Musiikista koottujen orkesterisarjojen käytöstä ei ole sen koommin loppua tullut. Kaksi osaa on kulttuurikannibalisoinnin objekteina ylitse muiden: Vuorenkuninkaan luolassa (yllä) ja Aamutunnelma (alla). Mainostajat tuntevat Vivaldin Kevään lisäksi lähinnä nämä kaksi teosta; muuten ei ole alalle asiaa.

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki